Sturenkatu 26, 00510 HelsinkiFinland
Kerrostalo      
Avaa koordinaatit Google Maps sivustolla.

Johdanto

Valtaosa Suomen rakennuskannasta on rakennettu vuoden 1920 jälkeen. Niin myös tämä osoitteesta Sturenkatu 26, 00510 Helsinki, löytyvä tiilitalo, joka on valmistunut vuonna 1938 eli hieman ennen toista maailmansotaa. Tiili pysyi vuosisadan puoliväliin saakka kerrostalorakentamisen keskeisenä kantavana rakennetyyppinä, mutta muuttui 1970-luvulla etupäässä elementtitalojen julkisivujen pintamateriaaliksi.

Lähialue

Alueella asuu monenlaisia ihmisiä ja talouksien koot vaihtelevat. Alue ei ole täynnä pelkästään kantasuomalaisia, vaan monikulttuurisuus rikastuttaa alueen asukaskantaa enemmän kuin monessa muussa Helsingin kaupunginosassa.

Sturenkatu saanut nimensä Sture-sukuun kuuluneiden Ruotsin valtionhoitajien, Sten Sture vanhemman, Sten Sture nuoremman ja Svante Sturen mukaan. Katu kuuluu Kalliossa ja Alppiharjussa olevien historiallisten merkkihenkilöiden mukaan nimensä saaneiden katujen ryhmään.

Sturenkatu tunnetaan parhaiten siellä ennen sijainneesta legendaarisesta ravintolasta nimeltä 'Alan mesta'. Kyseessä oli epäilemättä yksi helsingin vaarallisimmista baareista. Jopa päivällä kun sinne meni sisään, ei mennyt kuin minuutti ja sinulle oltiin jo myymässä naisia, huumeita ja aseita. Paikan kohtaloksi koitui sen yläkertaan muuttanut poliisimies.

Lähistöltä löytyy myös yksi pohjoismaiden suurimmista huvipuistoista, Linnanmäki! Huvipuistossa on noin 43 erilaista suurta ja pientä huvipuistolaitetta. Sieltä löytyy myös muita kohteita, kuten pelihalleja, huvipuistopelejä, kioskeja, ravintoloita, Peacock-teatteri sekä Pohjoismaiden ainoa Sea Life -keskus. Linnanmäkeä pyörittää Lasten Päivän Säätiö.

Linnanmäki on nostanut hintojaan lähivuosina satoja prosentteja, nykyisellään (2013) päiväranneke on 37 euroa ja laitelippu 7 euroa. Muut kulut huomioiden, monille lapsiperheille ruotsinmatkan hintainen Linnanmäkipäivä ei enää kuulu kesän ohjelmistoon. Pienille lapsille esimerkiksi Ruoholahden SandiStadi-sisähuvipuisto on huomattavasti halvempi vaihtoehto.

Kahvin tuoksuinen Vallila (ruots. Vallgård, slangiksi Valkka) on pohjoisimpia Helsingin kantakaupunkiin kuuluvia kaupunginosia. Asukkaita on noin 8000, ja viime vuosina Vallila on muuttunut yhä suositummaksi asuinalueeksi. Tämä on ymmärrettävää, sillä Vallila on keskeinen ja turvallinen alue asua, ja sen liikenneyhteydet ovat erittäin hyvät.

Myös Vallilan palvelut ovat hyvät. Useat kaupat, kirjasto, terveysasema sekä alakoulu auttavat asukkaiden arkea. Arabian kauppakeskus on lähellä ja pienyrittäjät pitävät kivijalkaliikkeet vireinä. Vallilasta löytyy myös antikvariaatteja sekä second-hand myymälöitä. Ravintoloita ei Vallilassa ole erityisen paljon, mutta läheisen Kallion tarjonta on lähellä. Kumpulan siirtolapuutarhat sekä viheralue tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen.

Erityisen viehättävän Vallilasta tekee Puu-Vallilan pientaloalue, joka on rakennettu 1910-luvulla. Alue oli pitkään purku-uhan alla, mutta se kunnostettiin 1980-luvulla. Nykyään puu-Vallilan asunnoista ollaan valmiita taistelemaan ja idyllisillä sisäpihoilla järjestetään kesäisin esimerkiksi kirpputoreja.

Oletko samaa vai eri mieltä alue-esittelyn kanssa? Jos olet alueen asukas ja haluat vaikuttaa siihen miten aluetta ja sen asuinrakennuksia esitellään, voit osallistua vuoden 2015 asukaskyselyyn tästä. Sen tuloksia ja tarkempia kuntakohtaisia analyysejä voi saada käyttöönsä esimerkiksi kuntien aluekehityshankkeisiin. Yhteystietomme löytyvät täältä.

Kaupunki/kunta

Suomen pääkaupunki Helsinki ('Hesa', 'Stadi') on Suomen hallinnollinen, poliittinen ja liike-elämän keskuspiste. Helsingin kaupungissa asuu noin 627 860 henkilöä. Pääkaupunkiseutualueen muodostavat Helsingin kanssa Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingissä asuu suomenkielisiä ihmisiä 83,7 %, ruotsinkielisiä 6 % ja muunkielisiä 10,3 %.

Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle, Forsbyn kylän paikalle, 12. kesäkuuta 1550. Kaupungin oli tarkoitus kilpailla Tallinnan kanssa kauppakaupunkina. Jotta tähän päästäisin, kuningas määräsi Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan porvarit muuttamaan Helsinkiin. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Ruotsi valloitti Pohjois-Viron ja Tallinnan vuonna 1561. Tämä vähensi kuninkaan kiinnostusta Helsinkiin. Nykyiselle paikalleen Helsinki siirrettiin 1600-luvun puolivälissä.

Helsingin merkitys alkoi kasvaa uudelleen, kun kaupungin edustalle ryhdyttiin vuonna 1748 rakentamaan Suomenlinnaa. Linnoitustyöt kasvattivat asukaslukua, ja linnoituksen varuskunta vilkastutti kaupungin taloutta, seuraelämää, kaupankäyntiä ja laivaliikennettä. Suomen sodan aikana 1808 venäläiset joukot valtasivat Helsingin, ja samana vuonna suuri tulipalo hävitti kaupunkia. Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812 ja itsenäisen Suomen pääkaupunki vuonna 1917. Alkuajan itsenäisen Suomen kaupunkisuunnitteluun vaikuttivat eteenkin klassismi ja funktionalismi.

Helsingin kaupunginjohtaja on Jussi Pajunen (s. 5. syyskuuta 1954 Helsinki). Hänet valittiin virkaan 1. kesäkuuta 2005.

Helsinki sijaitsee Suomenlahden (Itämeren itäisin lahti) äärellä. Suomenlahden pinta-ala on 29 500 km², pituutta sillä on 428 km ja suurin leveys 120 km. Sen suurimmat saaret ovat Suursaari, Tytärsaaret, Lavansaari ja Seiskari.

Helsinki asuinpaikkana

Helsingissä on noin 326 000 asuntoa, joista puolet on yhden hengen talouksia. Kaupungissa on osapuilleen saman verran omistus- ja vuokra-asuntoja. Helsingissä voit asua vuokralla, Hitas-, osaomistus- asumisoikeus tai omistusasunnossa. Asuminen Helsingissä on erittäin kallista verrattuna muuhun maahan.

Helsingin kaupungilla on noin 43 000 kappaletta keskivertoa edullisempaa  vuokra-asuntoa, jonot niihin ovat kuitenkin helposti vuosien pituisia. Voit hakea Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa verkossa osoitteesta stadinasunnot.fi. Muita vuokra-asuntojen tarjoajia Helsingissä ovat muun muassa SATO ja VVO.

Asuinpaikkana Helsinki tarjoaa useita erityyppisiä kaupunginosia, joista varmasti löytyy jokaiselle jotakin. Ydinkeskusta (Kamppi, Rautatienotri, Kluuvi, Kaisaniemi) sopii ihmisille, jotka haluavat että kaikki palvelut ovat käden ulottuvilla. Keskusta-alueen reunamat (muun muassa Eira, Punavuori, Kaivopuisto, Ullanlinna, Etu-Töölö) taas sopivat ihmisille jotka eivät halua asua keskellä ytimen hälyä.

Boheemimpaa ja kansainvälisempää sykettä elämäänsä kaipaavat tykkäävät asua esimerkiksi Kalliossa ja Sörnäisissä. Opiskelijoille voi suositella esimerkiksi Etelä-Haagaa, se on hyvien liikenneyhteyksien päässä keskustasta ja vuokrat ovat vielä siedettävällä tasolla.

Mikäli mielii omakoti- tai rivitaloasukkaaksi, kannattaa suunnata Kulosaareen, Jollakseen tai Marjaniemeen. Lapsiperheille voi taas suositella Lauttasaarta.

Ihmiset Helsingissä ovat tunnetusti hieman hitaasti lämpeneviä, muualta muuttavien ei siis kannata hätääntyä vaikka paikalliset saattavat aluksi vaikuttaa vähän tympeiltä. Helsinkiläisillä on myös lähestulkoot aina kiire johonkin ja rakkaus jonottamiseen on kova. Muualta muuttaneen ja alkuperäisen helsinkiläisen erottaa muun muassa tarkkailemalla linja-autossa ketkä tervehtivät kuskia. Tervehtijät ovat aina muualta, helsinkiläisellä oli liian kiire.

Tarkemmat tiedot Helsingin eri kaupunginosista asuinpaikkoina löytyy haun kautta. Mikäli tarvitset alueista tarkempia tilastoja, voit tiedustella niitä asiakaspalvelumme kautta. Joistakin alueista löytyy myös koostekarttoja (punaiset neliöt vähemmän suosittuja alueita, vihreät enemmän, palloista aukeaa talojen esittelyt), esimerkin löydät täältä.

Helsinki asuntosijoittamisen näkökulmasta

Mikäli haluaa hyvää vuokratuottoa, on Helsinki asuntosijoittajan näkökulmasta huono sijoituskohde. Tuotto sijoitetusta pääomasta verojen jälkeen, on Tilastokeskuksen lukujen mukaan noin 2,5%.

Arvonnousun näkökulmasta Helsinki on parempi sijoituspaikka. Asuntojen arvon kehitys on noin 8% luokkaa per vuosi. Harva kuitenkaan sijoittaa vain arvonnousuun, kyseessä kun ei missään nimessä ole mikään vakaa ja varma tuotto. Monet kyllä tykkäävät hokea että Helsingin hinnat eivät voi tippua, mutta se on yhtä totta kun pörssit jotka menevät aina vain ylöspäin.

Helsingissä on myös vaikea hajauttaa sijoituksiaan, koska asuntojen hinnat ovat melko pilvissä. Helsinkiläisen yksiön hinnalla saa esimerkiksi Oulusta kolme vastaavaa yksiötä ja vielä pienemmiltä paikkakunnilta jopa kuusi. Pienemmissä paikoissa on kuitenkin aina myös korkeampi riski siitä ettei löydy vuokralaista, tai että asunto jää käteen kun sen haluaisi myydä.

Isolla rahalla sijoittajille, joille kelpaa vaatimattomampi tuotto, Helsinki on edelleen kelpo sijoituspaikka. Asunnot on helppo myydä ja vuokralaisia löytyy. Muiden kannattaa suunnata muualle Suomeen, esimerkiksi Jyväskylään, Rovaniemelle tai Seinäjoelle. Maalaisjärkeä käyttäen, riski nousee vain vähän, suhteessa siihen miten tuotot voivat nousta.

Jokapaikka.fi kerää päivittäin tietoa siitä mitkä alueet Suomessa ovat elinvoimaisimpia ja mihin niistä asuntosijoittajien kannattaa seuraavaksi suunnata katseensa. Voit tiedustella alueellisia tilastoja täältä.

Helsinki lomakohteena

Helsinki on oiva matkakohde, niin kotimaan sisäisessä matkailussa, kuin myös ulkomailta tultaessa. Ulkomailta Helsinkiin pääsee neljällä eri tavalla: lentäen, laivalla, junalla sekä autolla. Lennot laskeutuvat Helsinki-Vantaan lentokentälle. Mahdollisimman edullisia matkoja lentämällä, voi hakea esimerkiksi seuraavilta sivuilta: ebookers.fi tai momondo.fi.

Laivalla Helsinkiin pääsee muun muassa Saksasta, Ruotsista, Virosta sekä Venäjältä. Edullisia matkoja laivalla liikuttaessa voi hakea muun muassa seuraavilta sivuilta: finnlines.com ja vikingline.fi.

Junalla Helsinkiin pääsee Pietarin kautta. Lisätietoja junalippujen hinnoista ja aikatauluista saa VR:än sivuilta.

Jos pidempi ajomatka ei haittaa, Suomeen pääsee myös Norjasta ja Ruotsista, Lapin kautta ajamalla. Auton vuokraus on helppoa, niitä voi tiedustella esimerkiksi seuraavilta autovuokraamoilta: hertz.fi ja budget.fi.

Suomen sisällä, Helsinkiin pääsee helpoiten junalla, autolla tai bussilla. Junalippujen hintoja voi tarkastella VR:än sivuilta. Bussien hintoja voi puolestaan tarkistaa esimerkiksi Onnibussilta tai Matkahuollosta. Pitkille matkoille, esimerkiksi Oulusta Helsinkiin, suosittelemme myös tarkistamaan lentomatkojen hintoja, ne saattavat olla yllättävän kilpailukykyisiä muiden vaihtoehtojen kanssa.

Helsingissä on lukuisia majoitusvaihtoehtoja. Hotellit Helsingissä kuuluvat maailman kalleimpiin, halvat hotellit ovat olematon harvinaisuus. Hotellien lisäksi, kannattaa siis myös tutustua hostellien tarjontaan, tai vuokrata itselleen asunto esimerkiksi airbnb.com:in kautta. Mikäli kuitenkin haluat asua juuri hotellissa, voit vertailla edullisia hotelleja esimerkiksi hotels.com:in avulla.

Helsingissä raitiovaunut, bussit, metro, paikallisjunat että Suomenlinnan lautta ovat kaikki käytössäsi samalla HSL:än lipulla. Kertalipun voi ostaa kuljettajalta, automaatista tai tekstiviestillä. Pääkaupunkiseudulla reitin suunnittelu hoituu helpoiten Reittioppaan kautta. Turistit voivat myös huoletta käyttää takseja, Suomen taksikuskit kuuluvat maailman rehellisimpiin.

Helsinki on yksi maailman turvallisimmista matkakohteista. Matkavakuutus on kuitenkin hyvä olla. Euroopan kansalaisena, kannattaa myös hankkia eurooppalainen-sairaanhoitokortti. Se toimii kuin Kela-kortti, mutta huomattavasti useammassa maassa.

Lisätietoja Helsingistä matkakohteena löytyy Helsingin kaupungin matkailutoimiston sivuilta: visithelsinki.fi.

Maakunta

Helsinki kuuluu Suomenlahden rannikolla sijaitsevaan Uudenmaan maakuntaan. Viereisiä maakuntia ovat Varsinais-Suomi lännessä, Kanta-Häme ja Päijät-Häme pohjoisessa sekä Kymenlaakso idässä.

Uudenmaan maapinta-ala on 9 567,99 km². Makeavesiala on 471,35 km²  ja merivesiala 6 491,33 km².

Uusimaa on Suomen runsasväkisin sekä tiheimmin asuttu maakunta. Sen väkiluku on 1 612 342 henkeä. Lähes 30 % suomalaisista asuu Uudellamaalla. Maakunnan väestötiheys on noin kymmenen kertaa Suomen keskiarvoa korkeampi.

Uudellamaalla tuotetaan noin kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta. Elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Uudenmaan osuus Suomen työllisestä väestöstä on noin kolmannes.

Uudenmaan maakuntajohtaja on nimeltään Ossi Savolainen (virka alkanut 2008). Vuonna 2014 hänet valittiin Pesäpalloliiton puheenjohtajaksi. Savolainen oli Heinolan kaupungin hallintojohtaja vuosina 1995-2000 ja teknisen toimen johtaja vuosina 2000-2002 sekä Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja 2002-2006 ja Hyvinkään kaupunginjohtaja vuosina 2006-2007

Uudenmaan vaakunan pohja on sininen. Sen päällä on kaksi aaltoilevaa hopeajuovaa, joiden välistä löytyy peräsimellä varustettu vanha rannikkoseutujen tunnus, kultainen vene. Kahden hopeavirran uskotaan viittaavan maakunnan jokiin, jotka olivat aikanaan tärkeitä sisämaahan johtavia kulkuväyliä.

Lähteet ja yksityisyydensuoja

Jokapaikka.fi:n hakukoneen tavoitteena on tarjota käyttäjilleen mahdollisimman kattava ja puolueeton katsaus eri asuinalueista Suomessa. Lisäksi, palvelu antaa ihmisille mahdollisuuden kertoa oman mielipiteensä lähiympäristöstään.
Kyseessä ei ole asuntojen tai kiinteistöjen myyntipalvelu, joten ’myydään asunto’ tai 'vuokrataan asunto' -tyyppisiä tietoja ei palvelusta löydy. Asuntojen hintoja sekä vuokratasoja näytetään vain, mikäli niitä löyy samalta alueelta yli 3 kpl. Omakotitalojen hintoja ei julkaista.
Koska tiedot kootaan tuhansista eri lähteistä, saattaa niissä esiintyä virheitä. Mikäli havaitsette että jokin tieto on väärin tai vanhentunutta, olisimme kiitollisia jos voisitte ilmoittaa siitä asiakaspalveluumme.
Jokapaikka.fi on aluetietoihin erikoistunut hakukone, joten se ei kerää minkäänlaista henkilörekisteriä, tai tietoja jotka voidaan yhdistää yksittäiseen henkilöön. Jos kuitenkin havaitset sivujen teksteissä tietoja, jotka voivat mielestäsi yksilöidä sinut henkilönä, voit tehdä näiden tietojen poistopyynnön asiakaspalveluumme.
Mikäli taas havaitset kuvassa itseäsi yksilöiviä tietoja, tulee sinun olla yhteydessä Googleen, joka on katunäkymäkuvan (Google Street View) palveluntarjoaja. Jokapaikka.fi käyttää palvelua puhtaasti Tietosuojalautakunnan Googlelle myöntämän luvan mukaisesti, emme pysty vaikuttamaan kuvan sisältöön millään tavalla.
Muista kertoa poistopyynnössä, missä tiedoissa yksilöinti on tapahtunut. Lisäksi, mikäli sinulla on voimassa oleva Turvakielto Väestörekisterikeskuksessa, voidaan koko osoite turvallisuussyistä piilottaa kokonaan.
Osoitesivujen lähteinä ovat toimineet muun muassa Itellan Perusosoitteisto (osoitetiedot), alueen asukkaat (aluetiedot), kunnat ja kaupungit sekä Museovirasto (aluetutkimukset), tiedotusvälineet (uutiset), Google Street View (katunäkymät), sekä avointa tietoa tarjoavat verkkopalvelut. Listan tärkeimmistä julkisista lähteistä löydät täältä.

Tietoja on viimeksi päivitetty 25.1.2017.


Osoitepisteet
78
100
Ovatko pisteet mielestäsi oikein?
Äänestä!
Mitä ovat Osoitepisteet?
 
Rakennusvuosi
  • 1938
Kerroksia
  • 4
Huoneistoja
  • 34
Huoneisto koko
  • 23-48 m²
Hissi
  • Kyllä
Kantavat rakenteet
  • Tiili
Kaupunginosa
  • Vallila